Jäljitettävä rypsipuristeemme on pidetty lisä eläinten ruokinnassa

Meillä Alavuden Öljynpuristamolla tuotetaan eläinten rehuksi rypsipuristetta. Lisäksi tuotamme eläinten ruokinnassa käytettävää rehuöljyä. Meille saapuvasta raaka-aineesta, eli rypsin siemenistä puristetta saadaan noin 2/3, joten määrällisesti puriste on suurin tuotteemme.

Rypsipuristetta käytetään tuotantoeläinten ruokinnassa, mutta se sopii myös hevosten täydennysrehuksi. Vierailimme Soinissa Etelä-Pohjanmaalla Korpelan pihatossa katsomassa, miten rehupuriste maistuu lypsykarjalle.

– Meillä on käytössä niin sanottu seosrehuruokinta. Olen tehnyt ruokintasuunnitelman itse, ja rehuseos tehdään täällä meillä tilalla. Seosta kuluu lehmien ruokkimiseen vuorokaudessa noin 8000 kiloa. Seosrehu koostuu säilörehusta, viljasta ja kivennäisistä sekä valkuaisesta, eli tästä Alavuden rypsipuristeesta. Siitä lehmät saavat hyvin energiaa, tilan omistaja Terho Korpela kertoo.

 

Parempaa maitoa valkuaisella

Miksi lehmien on sitten tärkeää saada valkuaista rehusta?

– Valkuainen lisää maidontuotantoa mutta tekee myös maidosta parempaa. Maitoon tulee korkeammat pitoisuudet, eli siinä on enemmän rasvaa ja valkuaista. Tämä vaikuttaa maidosta saatavaan hintaan, hän kertoo.

Seosrehukäytäntö on ollut tilalla noin 15 vuoden ajan. Alavuden puristetta on käytetty jo pitkään, ainakin kymmenen vuotta.

– Se on ollut oikein hyvä tuote meille. Käytimme joskus toisen valmistajan rypsirouhetta, mutta mielestäni puriste on parempi tuote, vaikka se onkin hieman arvokkaampaa käytössä. Laadukas puriste maksaa itsensä takaisin parempina maidon pitoisuuksina, sillä se on energiapitoisempaa, hän sanoo.

 

Kotimaisuus ja jäljitettävyys on hyvä lisä

On mukava lisä, että ruokinnassa käytetty rehu tulee aivan läheltä eikä esimerkiksi ulkomailta. Kotimaisuus on tärkeä arvo.

– Vaimoni veli asuu Alavudella ja hän viljelee muun muassa rypsiä. Hän tuo meille joskus puristetta, ja sattumalta edelliskerralla hän oli saanut kuormaansa puristetta, jonka hän oli itse viljellyt, Terho naurahtaa.

Rehu toimitetaan Korpelan pihatolle irtotoimituksena, sillä sitä menee niin isoja määriä. Rehu varastoidaan oman tilan rehuvarastossa, jossa ovat omissa varastotiloissaan rypsipuriste, vilja, kivennäiset ja säilörehu. Siitä ne sitten sekoitetaan rehuseokseksi.

– Ruokinnan suunnittelu on tarkkaa, liikaakaan ei voi valkuaista laittaa. Päivittäin lehmät saavat yhdestä kolmeen kiloa rypsipuristetta annoksessaan, kertoo Terho.

 

Tilaa kehitetty nykyaikaiseksi

Korpelan tilalla on ollut lypsykarjaa jo useammassa polvessa. Nyt Terho Korpelan aikana tilalla on yhteensä 250 eläintä: lypsäviä lehmiä on 120, hiehoja eli nuoria lehmiä ja vasikoita yhteensä 130. Aiemmin tila oli hänen vanhempiensa omistama, ja silloin parsinavetassa oli 26 lypsävää lehmää. Nykyään lehmät asuvat tilavassa pihatossa, jossa ne saavat käyskennellä vapaasti ja käydä omaan tahtiin lypsyrobotilla. Ihmisten apuna tilan töissä on lypsyrobottien lisäksi myös siivousrobotti. Automatiikka on apuna kaikessa ja auttaa eläinten terveyden tarkkailussa. Tila työllistää Terhon itsensä lisäksi kolme työntekijää.

– Maidon tuottajahinta on onneksi tullut viime aikoina ylöspäin, mutta kyllä tuotantopanosten hinnatkin ovat nousseet valtavasti. Nykytilanteessa on vaikea ennustaa tuotantopanosten hintojen kehitystä kovin pitkälle, Terho harmittelee.

Tuotantopanoksilla tarkoitetaan tilan pyörittämisessä tarvittavia hyödykkeitä kuten lannoitteita, rehuja, energiaa ja koneiden polttoaineita.

 

Suositaan suomalaista

Huoltovarmuuden takaamiseksi on tärkeää suosia kotimaisia elintarvikkeita ja ruoantuotantoa. Mitä lähempänä ruoka on tuotettu, sitä helpompi sen alkuperä on selvittää. Suomalainen ruoantuotanto kestää kyllä kriittisenkin tarkastelun, se on tarkkaan säädeltyä ja valvottua.

– Meille Alavudella on tärkeää, että saamme olla osa tätä ketjua sen lisäksi, että tuotamme itsekin suomalaista, maailman puhtainta ruokaa, toteaa Alavuden Öljynpuristamon toimitusjohtaja Hanna Yli-Kuha.