Rypsinviljely turvaa viljelyn monimuotoisuutta Frustin tilalla

Kotimainen rypsi on terveellistä ihmiselle mutta myös viljelysmaalle. Rypsi on yksi parhaimmista vuoroviljelykasveista, joilla voidaan parantaa viljelysmaan laatua ja viljasatoa sekä torjua niin kasvitauteja kuin hukkakauraakin. Siksi rypsiä viljellään esikasvina muun muassa Frustin tilalla Tervajoella. Jani Frusti on yksi lukuisista Alavuden Öljynpuristamon sopimusviljelijöistä. Jokaisen puristamon tuotteen alkuperä on jäljitettävissä tilalle saakka.

 

Mylly-yrittäjä parantaa laatua vuoroviljelyllä

Jani Frustilla on myös viljan käsittelyyn erikoistunut yritys, Kytölän Mylly Oy. Kymmenen vuotta sitten perustettu mylly jalostaa sekä oman tilan tuottaman että ostetun viljan suurimoiksi leipomoihin, elintarviketeollisuuteen ja pienannospakkaamoihin. Lisäksi mylly tuottaa kauranydintä, jota monet nykyaiset porsastuotantosikalat käyttävät ruokinnassa.

Viljan laatu on yrittäjälle tärkeää. Vuoroviljely on hänen mukaansa yksi korkean laadun avaintekijöitä, sillä yksipuolinen viljely köyhdyttää maaperää ja antaa kasvitaudeille ja tuholaisille tilaa kehittyä.

 

Rypsin vastaanottaja löytyi läheltä

Jani Frustilla on kokemusta rypsin viljelystä jo takavuosilta. Sen jälkeen kokeilussa ovat olleet härkäpapu ja herne. Vuonna 2019 hän vaihtoi vuorottelukasviksi jälleen rypsin. Se on kiertoviljelykasvina Frustin mielestä monella tapaa hyvä.

– Härkäpavun ja herneen puiminen ja sadon käsittely ovat selvästi hankalampaa kuin rypsin, hän sanoo.

Aloittaessaan rypsin viljelyn Frustilla ei ollut viljelysopimusta, mutta ostajaksi löytyi Alavuden Öljynpuristamo. Seuraavana vuonna sopimus tehtiin.

–  Viljelijälle on iso etu, että ostaja löytyy omalta alueelta, sanoo Frusti.

 

Hukkakaura kuriin rypsin viljelyllä

Tilan viljelykierto on sellainen, että osa tiluksista on aina kauralla ja ohralla, osa rypsillä ja rukiilla. Rypsi on Frustin mukaan hyvä esikasvi, jolla voidaan pedata hyvää ja tautivapaata maaperää viljalle.

–  Kaura on tilani päätuotantokasvi. Sen viljelyä haastaa kuitenkin hukkakaura. Nämä seudut ovat hyvin hukkakauravaltaista aluetta. Rypsi on sille hyvä torjuja, kertoo Frusti.

Pellon ollessa rypsillä hukkakaura voidaan torjua maaperästä edullisesti ja pienillä torjunta-ainemäärillä. Sama torjunta-aine puree myös juolavehnään. Viljaa viljeltäessä torjunta-aineita ei voi käyttää, sillä samat aineet vaikuttavat kaikkiin heinäkasveihin.

 

Rypsi lisää seuraavien vuosien viljasatoa

Rypsin taudit ovat erilaisia kuin viljojen. Siksi kiertoviljely katkaisee kasvitautien muhimisen maaperässä. Samalla syväjuurinen rypsi möyhentää maata. Sen hyviin ominaisuuksiin kuuluu, että se sitoo maaperään typpeä ja fosforia.

Tämä kaikki sataa seuraavina vuosina viljelijän laariin.

–  Niin paljon rypsi antaa maahan potkua, että seuraavan vuoden viljasato on tuhat kiloa parempi ja myös viljan laatu parempaa, Frusti sanoo.

 

Rypsin tuholaisten tuhoaminen vaatii tarkkuutta ja täsmällisyyttä

Rypsillä on omat tuholaisensa ja tautinsa, möhöjuuri ja pahkahome. Siksi rypsiä ei voi perättäisinä vuosina samassa maassa viljellä.

Tuholaishyönteisiä houkuttaa rypsin väri ja maku.

–  Niiden torjunta on haastavaa. On osattava tunnistaa tuholaiset ja ajoitettava niiden torjunta oikein, rypsin kasvuvaihe huomioon ottaen. Tietyssä vaiheessa vaaditaan päivittäistä päivystystä, että tuholaisten kimppuun osataan iskeä oikeaan aikaan ja pölyttäjiä vahingoittamatta, kuvaa Frusti.

Meidän leveyksillämme pahin haaste rypsille on lämmön riittävyys. Kuivuuden kanssa pärjää paremmin kuin yltiösateiden – kunhan vähät sateet osuvat yhtään oikeaan aikaan.